Tuesday, September 26, 2006

Heikottaa vahan










Huh huh. Mistas aloittaisin. Mieleton viikko Gobi-aavikolla takana. On aivan uskomatonta, etta yhteen maahan mahtuu niin erilaisia maisemia. Hiekkadyynit on varmaan siisteimpia asioita, mita olen koskaan nahnyt ja tahtitaivas oli joka yo mieleton. Ratsastin kamelilla ja kavin viikon aikana kerran suihkussa. Seuranani oli mun brittijatka Dan, hollantilainen pariskunta seka polakki joka jo tanne tultuani tarttui mun mukaan. Lahinna sen takia olin positiivisesti yllattynyt kun puoli valissa reissua yovyimme saman perheen luona kuin suomalaiset joihin olin tormannyt UB:ssa. Jatkoimme paskakeskusteluja ja omituisten yksityiskohtien kertomista seksielamistamme (kiitos vaan kaikille osallistuneille).

Silti olen tyytyvainen, etta lahdin inter-eurooppalaisen poppoon mukaan. Polakki lukuun ottamatta kaikki olivat ihania ja aina oppii kaikkea jannaa. Kuten sen, etta hollantilainen toivoo jotain joka kerta kun hanen molemmilla puolillaan istuvat vastakkaista sukupuolta olevat henkilot. Siis mita vittua? Lisaksi taytyy myontaa, etta tavallaan polakin kanssa riitely oli ihan virkistavaa. Ja olihan oppimiskokemus sekin, etta Puolassa on tosiaan ihan erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Monet meidan skismat nimittain johtuivat siita, taa wannabe-macho sanoi asiota kuten: skandinavian malli vahvasta naisesta tekee pojista homoja, inhoan itsenaisia naisia yms. Se veti myos herneen nenaan kun nauroin sille enka sen ruokottoman huonoille vitseille naisista kamelin selassa. Mulle ei ihan selvinnyt, miksi tama jatka tuppautui jatkuvasti mun seuraan, kun me ei selkeasti tultu toimeen. Kai se nautti provokaatiosta. No, tanaan se lahtee takasin kotimaahansa, onneksi.

Nyt olen takasin UB:ssa, suunnitelmiin tuli muutos ja ostinkin liput Pekingiin jo perjantaiksi. Mongolia on ehdottomasti siisteimpia maita joissa olen koskaaan kaynyt, mutta Kiinaan meno houkuttaa jo. Koska olin taas vahan myohassa lippujen ostossa, taitan puolet matkasta bussilla. Mongoliasta on myos hyva lahtea siksi, etta kohta taalla alkaa olla tosi kylma. Siperiasta puhaltava tuuli aavikolla on jopa suomalaiselle vahan liikaa.

Suunnitteln tanne kuitenkin jo seuraavaa matkaa:
Pietari
Moskova
Irkutsk
Suunnilleen viikko Baikalilla, joka on ihan jarjettoman kaunis
Ulan Ude
Ulan Bataar
Pari paivaa kuositusta taalla, hevosen osto, oppaan palkkaus, tarvikkeiden hankinta.
Noin kuukausi ympari Mongoliaa ratsastaen.
Miltas kuullostaa? Ajattelin toteuttaa tan parin vuoden sisaan. Toivottavasti matkakumppaneita loytyy...

Eilen olin sitten ensimaista kertaa kipea. Pelottavan voimakkaat ylavatsan krampit aiheuttivat myos ensimmaisen soiton Suomeen seka vakavaa pohdiskelua laakariin menosta. Paranin kuitenkin niin, etta jaksoin illalla syoda kiinalaista keittoa kahden ihanan tanskalaistyton kanssa. Tanaan tosiaan heikottaa vahan, mutta raahauduin urhoollisesti Mongolian historian museoon joka oli sympaattinen ja yllattavn mielenkiintoinen. Tai no, ei se liene yllatys. MOngolian historia on ihan sairaan mielenkiintoinen. Nain muun muassa kirjeen jonka Tsinngis Khaan oli lahettanyt paaville. Seuraavaksi ohjelmassa on Luonnon tieteen museo, jossa pitaisi olla dinosauruksen luita ja munia seka muuta jannaa mun sisaiselle pikku pojalle.

1 comment:

Anonymous said...

moi mirja, kreisiä lukea sun seikkailuista! tulee matkakuume. oon messissä hevosen osto ja ratsastusreissussa. suomessa sataa, mun maha on jo kasvanu. voi hyvin siellä!!!