Hei pa (po) dej!

Nyt olen sitten saapunut tanne kaikkien backpackereiden mekkaan eli Bangkokkiin. Hyvalta nayttaa. Eilen ei nayttanyt. Juna, jonka kolmannessa luokassa olin viettanyt yon kapertyneena rinkkani viereen, oli noin 400 sadan kilometrin paassa taalta, kun sen olisi jo pitanyt olla jo perilla. Se oli lopulta mieltaturruttvat 6 TUNTIA myohassa. Ei tallaista sattuisia Venajalla, sanon ma. Euroopassa ehka, mutta ei Venajalla.

Tanne tuleminen tassa vaiheessa oli taysin jarjetonta, silla palaan viela Etela-Thaimaaseen myohemmin. Mutta tuli vaan sellainen fiilis, etta nyt Bangkokkiin. Et silleen. Tallaista taa mun matkustaminen.

Mutta hyvahan taalla. Kun lopulta tappelin itselleni huoneen hotellista josta halusin, (oma kylppari, 190bh=n.4 euroo) kaikki alkoi kirkastua. Jaa, etta miksi juuri siihen hotelliin? No, ne nayttaa 3 elokuvaa paivassa sangen mukavassa baarissaan ja halusin lasia siella hyvalla omalla tunnolla ja ostamatta mitaan. Olen nimittain taman matkan aikana katsonut YHDEN elokuvan. (Ja The Wedding Date tanaan) Kerrottakoon tassa vaiheessa, etta yleensa katson 1 paivassa.

Mutta sitten itse aiheeseen. Eli ruotsalaisiin. Niita riitta. Tassa nettikahvilassa on noin kymmenen asiakasta ja ainakin nelja puhuu ruotsia. Ruotsin vakiluku on hieman alle yhdeksan miltsia. Miten ne on sitten kansoittanut koko vitun Aasian? Tama alkoi siis jo Mongoliasta lahtien.

Tilastollisesti siis suomalaisiin pitaisi tormata hieman useammin kuin puoleen siita, mita tormaa ruotsalaisiin. Taman koneen edellinen kayttaja oli suomalainen ja eilen saatoin kadulla kuulla suomea, mutta sita ei voi mitenkaan verrata lansinaapureiden nakyvyyteen. Niita on enemman kuin israelilaisia.

No, ei siina mitaan. Laagomia vakeahan he ovat. Ja ihan hauskaa kun ymmartaa edes jotain niiden keskusteluista, mutta ihmettelen vaan. Taitavat olla vaan fiksumpia ja ehka rikkaampia kuin suomalaiset (ja kauniimmin ruskettuvia), kun noin kauhiasti reissaavat. Varmaan rasittavaa, kun tormaa jengiin kotipuolesta jatkuvasti.