Laiska turisti

...olen ma. Taalla traveleritaivaassa pitaisi varmaan tehda kaikkea aktivitettia. Lasse ja melkein kaikki muut taalla on hurahtanut kalliokiipeilyyn ja hehtkuttaa sita. On varmaan kaikille sanomattakin selvaa, etta se ei ole mun laji, enka oo edes jaksanut kokeilla. Ma vaan syon, (eilen oivallista ankkaa kahdella eurolla) nukun ja oon netissa. Sitten hoidan jonkun kaytannon asian paivassa ja lahden illalla ulos. Jos ulos lahtemiseksi lasketaan se, etta jumittaa samassa baarissa.

No, yhta aktiviteettia harrastan. Pyorailen. Tassahan ei Teija Tavalliselle ole mitaan outoa, ja se on paras tapa liikkua Kiinassa. Mutta mina onnistuin valttamaan sen jopa Pekingissa, itse asiassa olen valtellyt pyorailya pari vuotta. Nyt kuitenkin ylitin itseni ja vuokrasin tsygan. Hauskaa on, mutta ihan vitun pelottavaa. Kahden bussin valissa oleminen, kun toinen ohittaa toista, ja vastaan tulee mita oudoinpia liikkuvia asioita, on psyykkaavaa. No, joka paiva pitaa tehda jotain mika pelottaa ja mulle se on niin kovin helppoa.

Olen myos oppinut jotain. Israelilaiset on outoja. Kivoja ja kauniita, mutta muutama asia kummastuttaa. Ne kuulee mun nimen aina ensin Miriam ja niiden silmat kirkastuu. Niille on aina lieva pettymys, etta olen ihan suomalainen lutikka, jolla vaan sattuu olemaan nimena suomalainen versio juutalaisesta nimesta. Keskusteluissa ne saattaa aika arkipaivaisesti viitata muslimeihin lampaannussijoina. No, matkustaessa ei pelkastaan opi kulttuurista, missa on, vaan myos niiden ihmisten kulttuureista jota tapaa. Kolumbiasta tiedan ihan simona. Eilen hieman itsekkin yllatyin, kun tapasin kolumbialaisen ja tiesin kotikaupungin. Muutama viikko sitten en tiennyt edes paakaupunkia. Saastan teidat googlaamiselta. Se on Bogota.

Nyt hierontaan!