Trendejä

Olen ehkä joskus ennenkin sanonut, että niin hienoa kuin onkin, että eettinen kuluttaminen on trendikästä siinä on ongelmansa. Trendeillä on taipumus hiipua, muuttua ja kadota.

Nykyään voidaan puhua jopa ekologisen tuottamisen ja kulutuksen valtavirtaistumisesta. Enää ei ole mikään ihme jos vaatteen valmistukseen käytetään kierrätysmateriaaleja. Jos joku valitsee Chiquitan reilun sijaan, saatetaan banaaniakin karsastaa.

Voisi ajatella, että valtavirtaistuminen tarkoittaisi etabloitumista siihen pisteeseen, että eettisyys olisi tullut jäädäkseen. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Antti Nylen kirjoitti tänään Hesarissa viime aikaisista mainoskampanjoista, joissa on naureskeltu viherpiipertämiselle tai esitetään eeetisyyden korostaminen totalitaarisena vauhkoiluna. Tähän mennessä taitaa kyseessä olla mainostoimistojen kömpelö provosointi ja erikoisuuden tavoittelu. Mun mielestä ei kuitenkaan ole mahdotonta, että seuraava anarkismin tyyppi olisi kulutusjuhlaylistystä, ihan kiusallaan. Vähän niin kuin joku Jani Leinonen tosissaan, tai jotain..

No, mun mielestä yksi vaihtoehto olisi, ettei ekoilusta hössötettäisi niin hirveästi, tehtäisiin vaan. Niin, ettei naistenlehdessä nuoria suunnittelijoita haastateltaessa taas kerran korostettaisi niitä kierrätymateriaaleja ja niin edelleen.

Hyvä esimerkki on tämä ruokablogi joka on pelkkää kasvisruokaa, vaikka ei sitä missään esittelytekstissä mainitakaan. Suklaa-kesäkurpitsakakku on muuten mun resepti, vaikka en Aaltopellin työntekijä olekaa!