Wednesday, May 30, 2007

Niin.

Joo. Alina-malina tuossa joku päivä ehdotti mulle sosiologiaan suuntautumista. Varmaan se olisi mun ala, kun oon jo ainakin omaan käyttöön lanseerannut keittiösosiologisen termin. Uuskonservatismi. Siitä jaksan vaahdota.

Mitä se sitten tarkottaa? Sitä, että MTV:llä pyörii Engaged&Underaged sekä Bam's Unholy Union. Euroviisu-postikortissa ihaillaan hevidiggareiden, ah niin ihanaa, vauvaa. Eli ollaan vaikka meillä on lävistyksiä ja hassu tukka, silti me ollaan perhearvojen takana.

Mistä tämä on alkanut? Mun teorian mukaan WTC-iskuista. Ai miksi? No siksi, että saadaan tähän vähän salaliittoteorian henkeä ja siksi, että ensimmäinen Imagen numero niiden jälkeen käsitteli kotia. Kannessa pari joka näyttää jotenkin niin siltä, ettei niillä ole maailmassa mitään muuta kuin toisensa.

Tuskin tämä tietenkään on ainoa selitys. Varteenotettavampi varmaan on, että joskus viime vuosituhannella tapeltiin kai joidenkin vapauksien puolesta. Nyt ne sitten on ihan oikeasti saavutettu. Susipareista ei enää puhu kukaan. Yhden illan suhteiden kokemista pidetään jokaisen ihmisen elämänkaareen kuuluvana vaiheena. Pornon peruskauraa on anaaliseksi.

Ja koska kaikki menee sykleissä tai aalloissa tai jotain, nyt ollaan tässä. Nuoret on konservatiivisempia kuin vanhempansa. Jengi huomas kollektiivisesti että onni on perusasioissa.

Moni asian on tietysti pysyvästi muuttunut. Ihmisten valtaosa on varmaan arvoliberaalimpaa kuin ennen. Oikein on se mikä tuntuu hyvältä. Jos ei siitä oo haittaa muille, se on ihan jees. Ainakin noin paperilla.

Homot integroidaan mukaan uuskonservetismii. Luin joskus artikkelin, jossa sanottiin, että kaikkein järkevien konservatiivien veto on nimen omaan sallia sateenkaari kansan muodostaa perinteisiä perheitä. Homokulttuuriin on kuulunut toiseus ja ulkopuolisuus. Toissijaisesti siihen on sittenkuulunut kaikilla tavoilla vaihtoehtoinen käytös. Tulkitkaa miten haluutte.

Kotiin lasten kanssa jääminen on taas pop. Nykyään sitä tekevät myös isät. Katsokaa vaikka nykyhallitusta. Mikä on tietty ihan sika kiva.

No mitä se haittaa? Vaarana on, että ydinperheestä tulee taas jotenkin ainoa tapa olla onnellinen. Just kun muunlaiset ratkaisut hyväsyttiin, ihmisestä tulee taas epäonnistuja jos se ei pariudu ja hanki lapsia. Myydäänkö meille samaa paskaa uudessa paketissa?

Rakkaat ystäväni (melkein kaikki) jotka tunsivat vihan nousevan rinnassaan tätä lukiessa, ällös huolestuko. Olen ihan jokaisen teidän kotionnesta ihan sairaan jipoissa. Ja pidän ihan mahdollisena, että se kestää. Ehkä olemme oppineet jotain edellisen sukupolven sitoutumiskyvyttömyydestä.

No comments: